Page 45 - Plaani 3 - 2024

kytkentöjä
Suunnittelun tuottavuus – vähemmän hukkaa paremmilla kokouskäytännöillä?
Suunnitteluvaiheilmoitukset ovat suunnittelukokousten ohella yksi keskeisimpiä työkaluja suunnittelun johtamiseen. Niiden merkitys suunnittelun sujuvuudelle onkin suurempi, mitä yleisesti ajatellaan. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – niiden sisältöön ja raportoi- taviin asioihin ei kuitenkaan yleensä ole kiinnitetty sen suurempaa huomiota.
Usein suunnitteluvaiheilmoituksissa keskitytään kuvaamaan pääosin vain suunnittelun senhetkistä tilannetta, vaikka painopiste tulisi olla enemmän tulevassa, kuten tarvittavissa lähtötiedoissa ja jatkotoimenpiteissä. Sama linja toistuu myös suunnittelukokouk- sissa, kun suunnittelijat lukevat vuoron perään oman suunnittelu- vaiheilmoituksensa ääneen. Suuri osa arvokkaasta kokousajasta kuluu suunnittelun tilannekatsaukseen, jolloin jää liian vähän aikaa mahdollisten ongelmien ratkaisemiselle sekä tulevien suunnittelu- tehtävien edellytysten varmistamiselle.
Aiheeseen liittyen on tehty myös tutkimusta. Esimerkiksi Ossi Koniel on sivunnut aihetta toteutussuunnittelun hukkaa käsitte- levässä diplomityössään (2019). Hänen havaintojensa mukaan suunnitteluvaiheilmoituksien kirjaukset ovat usein epämääräisiä
tai monitulkintaisia. Monia tärkeitä tietoja, kuten suunnittelun valmiusaste ja aikataulutilanne, jää usein raportoimatta. Lisäksi hän havaitsi, ettei tuleviin jatkotoimenpiteisiin tai tarvittaviin lähtötietoi- hin kiinnitetä riittävästi huomioita.
Hänen mukaansa nykyiset menettelytavat johtavat siihen, että suunnittelun etenemistä on hankala todentaa, jolloin tulevia tehtäviä ja niiden aikataulua on vaikea suunnitella etukäteen.
Olen tehnyt Ossin kanssa samansuuntaisia havaintoja: suunnitteli- jat eivät esimerkiksi juurikaan tuo suunnitteluvaiheilmoituksissaan esille mahdollisia suunnittelun ongelmia tai riskejä. Lisäksi suunnit- teluvaiheilmoituksiin harvemmin kirjataan myöhästyneitä tehtäviä, saatikka niihin johtaneita syitä. Suunnittelun ja koko rakennushank- keen onnistumisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että mahdolliset ongelmat ja aikatauluviiveet tuotaisiin rohkeasti esille.
OIen tutustunut muihinkin Building 2030 -konsortion suunnitteluun ja suunnittelun johtamiseen liittyviin tutkimushankkeisiin. Niissä ehdotetut parannukset ovat hyviä, mutta kuten Jyrki Keinänen Rakennuslehden kirjoituksessaan (25.9.2023) totesi: ”Rakennus- alalla ei ole suvereenia toimijaa, jolla olisi riittävästi vipuvoimaa alan yleisten toimintatapojen muuttamiseen.”
Sitä ei kuitenkaan pidä tulkita niin, etteikö asioihin voisi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Päinvastoin, jokainen rakennushankkeessa mukana oleva suunnittelija voi tehdä oman osansa suunnittelun tuottavuuden parantamiseksi.
Tästä lähtien lupaankin tuoda suunnitteluvaiheilmoituksissa esille entistä enemmän suunnittelun sujuvuuteen vaikuttavia asioita. Lisäksi lupaan käyttää suunnittelukokouksissa vähemmän aikaa suunnittelun tilannekatsaukseen ja keskittyä enemmän tulevaan, eri tehtävien välisten riippuvuuksien esille tuomiseen sekä mahdol- listen ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Elias Salmivirta, diplomi-insinööri Yrittäjä, Insinööritoimisto Rotor Oy
Plaanin Kytkentöjä-palsta on tarkoitettu vaihtuvi- en kirjoittajien keskustelunavauksille. Jos haluat mukaan, ole yhteydessä Plaanin toimitukseen webmaster@nssoy.fi.
45Plaani 3 2024 Valaistus