Page 6 - Plaani 3 - 2024

Vesittävätkö tuotevaihdot
suunnittelijoiden työtä?
Valaistussuunnitelmien tuotevalintoihin kohdistuu aika ajoin muutospaineita. Yleisenä perusteluna esitetään kustannushyötyjä, mutta kyseenalaistetaanko samalla suunnittelijan rooli ja asiantuntemus?
Teksti: Marko Taavila
Halukkuus tuotevaihtoihin on verrattain yleistä toimistokiinteistö- jen, sairaaloiden ja muiden isojen rakennushankkeiden yhteydes- sä. Valaisinten lukumäärät ovat näissä tyypillisesti suuria, jolloin moninkertaistuva kappalehintojen erotus houkuttelee hakemaan edullisempia vaihtoehtoja.
”Tähän ollaan taipuvaisia, jos kohteessa on vähänkin laajuutta ja hintavertailu tuntuu mielekkäältä”, sanoo Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:n toimitusjohtaja Mikko Yrjönen.
Hänen mukaansa motiivi kustannussäästöillä on sellaisenaan riittämä- tön, jos vaikutus näkyy pelkästään urakoitsijan palkkiossa. Hintaedun tarkastelussa tulisikin huomioida tuotevaihdosta aiheutuvat sivukus- tannukset, joita kertyy asian pyörittelystä lisätöineen ja palavereineen.
”Suunnittelijan pitää kuitenkin yhtä lailla olla kustannustietoinen tehdessään työtään tilaajilleen” Yrjönen painottaa.
LSK Electrics Oy:n liiketoimintajohtaja Jarmo Töyräs on kustannustie- toisuudesta yhtä mieltä. Urakoitsijoiden keskuudessa hintavertailu on luonnollinen osa liiketoimintaa. Tätä kautta urakoinnilla on ajantasainen käsitys vallitsevasta hintatasosta ja valaisinvalmistajien valikoimista.
Markkinataloudessa tilaajienkin intressinä on hakea kustannuste- hokkaita ratkaisuja kilpailuttamalla hankekokonaisuuksia. Tuottei- den välisissä teknisissä eroissa on aina toleranssia, mikä pitäisi pystyä hyväksymään tietyissä rajoissa.
Töyräs vieroksuu vastakkainasetteluja suunnittelijoiden ja urakoitsijoi- den välillä. Hän mieltää valaistusprojektien tavoitteet kaikille osapuolille yhteisiksi ja kustannukset merkittäväksi tekijäksi kokonaisuudessa.
”Tilaajat osaavat kysyä jo urakkaneuvotteluissa edullisempia vaih- toehtoja. Kustannustehokkuus koskee sekä julkisia että yksityisiä hankkeita huolimatta lainsäädännöllisistä eroista”, Töyräs toteaa.
Hän viittaa hankintalakiin, jonka perusperiaate korostuu nykyisessä taloustilanteessa. Liian tiukalla raamituksella ajaudutaan lähelle tuotemonopoleja. Urakkakilpailu sallii lähtökohtaisesti vastaavien tuotemerkkien käytön ja tämä hintaetu tulisi näkyä tarjouksessa.
Töyräksen mielestä nykyiset pelisäännöt riittävät hyvin projektien hallintaan. Hän kannustaa osapuolten väliseen ymmärrykseen ja joustavuuteen. Vuorovaikutusta on lisättävä ja keskusteluja käytävä pelkän sähköpostittelun sijasta.
”Ollaan oltu vuoroin väärässä, kun on yritetty hakea tilaajan tarpei- siin parasta vaihtoehtoa”, hän tunnustaa.
Sanojensa painoksi Töyräksellä on työhistoriaa valaistuksen parissa sekä asentajana, suunnittelijana että urakoitsijana. Kattava kokemus yli 35 vuoden ajalta antaa perspektiiviä ja ymmärrystä eri toimijoiden näkemyksille.
SAATAVUUS JA AJOITUS
Hinnan ohella toimitusajat voivat houkutella vaihtamaan valaisimia toisiin. Lisäksi tavarantoimittajien kilpailuttamisissa esille saattaa nousta esimerkiksi asennettavuuteen liittyviä ominaisuuksia, jotka ovat uutuuttaan jääneet urakkaneuvotteluissa tiedostamatta.
Suunnittelijan työhön sisältyy lähes poikkeuksetta tilan käyttötar- koitukseen liittyvää konsultaatiota arkkitehtien kanssa. He suh- tautuvat tuotevaihtoihin nihkeimmin, vaikka kyseessä olisivatkin yleisvalaisimet. Halukkuus puuttua erikoisvalaistuksen valintoihin on ymmärrettävästi vähäistä ja jopa olematonta.
Teknisten ominaisuuksien, kuten värilämpötilojen, optiikoiden ja
6Plaani 3 2024 Valaistus