Page 14 - Plaani 4 / 2022
P. 14
hintojen nousua, varsinkin kun siirtoyhteydet rajoittavat sähkön siirtymistä naapurimaihin.
Ydinvoiman lisäksi suunnitteilla ja rakenteilla olevat aurinko- ja tuulivoimalat kasvattavat myös Suomen sähkönsaannin omava- raisuutta. Uusituville energialähteille löytyy sekä kysyntää että rahoitusta.
Suomi on Ruotsin lisäksi ainoita maita, jonne on tilaa rakentaa maatuulivoimaloita, jotka ovat teknologialtaan ja siirtokustannuksil- taan merituulivoimaloita edullisempia.
"Edullinen sähkö houkuttelee tänne todennäköisesti uutta kulutus- ta, kuten sähköintensiivistä teollisuutta ja esimerkiksi vetyjohdan- naisten valmistusta", Ihamäki ennustaa.
14Plaani 4 2022 Sähkösuunnittelu
Kapasiteetti- markkinat ja keskusohjattu järjestelmä
Sähkön tuotantoon ja jakeluun on muitakin järjes- telmiä kuin Pohjoismaissa käytössä olevat ”energy only” -markkinat. Esimerkiksi USA:ssa ja Australias- sa markkinatalouden sisälläkin sähkön tuotantoon ja jakeluun voi olla eri tapoja.
"Joissakin maissa on kapasiteettimarkkinoita, joilla joku taho suunnittelee, kuinka paljon ja minkä tyyp- pisiä voimalaitoksia tarvitaan, ja näiden laitosten rakentaminen kilpailutetaan markkinoilla", Laura Ihamäki kertoo.
Laitosten rakentamista tuetaan yhteiskunnan va- roin. Toimintansa aikana niille maksetaan korvausta siitä, että ne ylipäätään ovat olemassa. Tällainen ylläpitää tehottomiakin laitoksia, toisin kuin poh- joismaissa, jossa vain kustannustehokkaat laitokset voivat jatkaa olemassaoloaan.
”Täysin vastakkainen järjestelmä sähkömarkki- noille on puolestaan keskusohjattu järjestelmä, jossa joku taho, vaikkapa valtiollinen, ennustaa seuraavan päivän sähkön kulutuksen ja määrää tietyt laitokset tuottamaa sähköä sitä vastaavan määrän”, Ihamäki kuvaa
(vas.) "Kulutusjoustot konkretisoituvat useim- miten taloteknisten laitteiden älyohjauksissa", Laura Ihamäki sanoo. Kuva: Fingrid
iStockphoto