Page 13 - Plaani 4 / 2022

Ihamäki kertoo, että sähkömarkkinat syntyivät 1990-luvun loppu- puolella pohjoismaissa Nordpool-nimellä. Toimintamalli on sittem- min levinnyt keskiseen ja läntiseen Eurooppaan.
Edellisenä päivänä vuorokausimarkkinoilla käytävä kauppa on huutokauppaa, missä muodostuu varsin likvidi hinta.
"Ostajat ilmoittavat paljonko sähköä tarvitaan ja mitä he ovat valmiita siitä maksamaan. Myyjät puolestaan ilmoittavat paljonko ja millä hinnalla he voivat sähköä tuottaa ja myydä", Ihamäki selittää.
Päivän sisäistä kauppaa aletaan käydä vasta kun iltapäivällä on saatu vuorokausimarkkinoiden tulokset seuraavalle vuorokaudelle. Kauppoja voi solmia lähellä seuraavaa tuntia.
"Päivän sisäiset markkinat eivät ole huutokappaa, vaan jatkuvaa osto- ja myyntitarjousten kohtaamista. Sisäisten markkinoiden volyymi on ainakin toistaiseksi paljon pienempi kuin vuorokausi- markkinoilla", Ihamäki kertoo.
"Markkinatoimijoilla eli sähkön kuluttajilla ja tuottajilla on tukenaan taloudelliset kannustimet. Kaikki haluavat ostaa tai myydä sähköä omasta näkökulmastaan mahdollisimman edulliseen hintaan", Ihamäki sanoo.
PÄIVÄN SISÄISILTÄ MARKKINOILTA KORVAAVAA SÄHKÖÄ
Päivän sisäisiltä markkinoilta voidaan hankkia esimerkiksi korvaa- vaa sähköä, jos jonkun tuottajan voimalaitos vikaantuu. Tai joku
suunnitteluPlaani
ostaja ei tarvitsekaan ostamaansa sähköä, niin ostettu erä voidaan
pistää myyntiin saman tien.
Mutta miksi kahdet markkinat, vaikka edellisenä päivänä käytävä kauppa on kalleinta kutakin myytyä tuntia ja volyymia kohden?
Ihamäki selventää, että takana ovat historialliset tekijät. Polttavilla voimalaitoksilla, jotka käynnistyvät hitaasti, tieto tulevasta kysyn- nästä on tarvittu 12 tuntia etukäteen.
REAALIAIKAINEN TASAPAINOTUS RESERVITUOTTEILLA
Kun sähkömarkkinoilla kaupat on solmittu ja päivän sisäiset markkinatkin sulkeutuvat, siirtyy vastuu kulutuksen ja tuotannon tasapainottamisesta kultakin käyttötunnilla kantaverkkoyhtiölle.
Tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen kullakin käyttötunnilla kantaverkkoyhtiöllä on käytössään reservituotteita, joita kantaverk- koyhtiö hankkii ylläpitämiltään reservimarkkinoilta.
"Reservituotteita tarvitaan reaaliaikaiseen tasapainotukseen, koska sähkön todellista kulutusta ei etukäteiskaupan perusteella voi kos- kaan täysin ennakoida ja tuotantopuolella voi myös olla vikaantumi- sia", Ihamäki toteaa.
Sähköjärjestelmän häiriötilanteet hoidetaan niin, että järjestelmä selviytyy aina suurimmasta mahdollisesta yksittäisestä vikatilan- teesta.
"Kasvava sään mukaan vaihteleva tuotanto on yksi tasapainottami- sen tarvetta lisäävä tekijä."
Ihamäki kertoo, että kehitys Euroopassa kulkee siihen suuntaan, että päivän sisäisetkin markkinat toteutettaisiin osin huutokauppa- na. Tähän päästään ehkä jo 2024 ja 2025.
"Näkemykseni on, että isoimmat kauppavolyymit siirtyvät päivän sisäiseen markkinaan tulevina vuosina."
SUOMESTA SÄHKÖN NETTOVIEJÄ
Laura Ihamäki sanoo, että pohjoismainen sähköpörssi Nordpool on toiminut tehokkaasti. Pörssi muodostaa hinnan ja nostaa ajoon tehokkaimmat laitokset ja tuottaa tehokkaimmat rajasiirrot eri alueiden välillä.
"Sähkö tuotetaan siellä missä sen tuottaminen on edullisinta."
Miten Suomi sitten asemoituu kanainvälisillä sähkömarkkinoilla? Ihamäki sanoo, että sähkön suhteen Suomi on ollut nettotuoja jo pitkään, koska naapurimaista Norjasta ja Ruotsista on saatavilla edullista vesivoimalla tuotettua sähköä.
"Tilanne on kuitenkin kääntymässä toiseen suuntaan, ehkä jo vuon- na 2023, kun uusi Olkiluoto III:n ydinvoima yhdessä tuulivoiman kanssa kääntääkin nettotaseen toiseen suuntaan."
Tällä hetkellä Ruotsiin on kaksi tasasähköyhtyettä merikaapelilla ja kaksi vaihtosähköyhteyttä ilmajohdolla pohjoisessa.
"Rakenteilla on kolmaskin ilmajohtoyhteys, Aurora-Line, joka kasvattaa siirtokapasiteettia molempiin suuntiin ja lisää Suomen sähköjärjestelmän käyttövarmuutta."
OLKILUOTO III HILLITSEE HINTAKEHITYSTÄ
Ihamäen mukaan Olkiluodon uusi voimala, jonka teho on noin kymmenen prosenttia Suomen nykyisestä kulutushuipusta, hillitsee
13Plaani 4 2022 Sähkösuunnittelu