Page 28 - Plaani 4 / 2022

Jyrki Metsolan cad-uran kolme kohokohtaa
Eräs luku suomalaisen cad-suunnittelun historiassa on päättymässä, kun kotkalainen Jyrki Metsola jättää vuodenvaihteessa tehtävänsä Cadmatic-konsernissa ja samalla myös työelämän. Metsolan ura toimialakohtaisten cadien kehityksessä alkoi jo 1980-luvun lopulla, joten paljon on vettä virrannut Kymijoessa sinä aikana, kun pienestä kotkalaisesta ohjelmistosta taisteltiin Suomen suurin sähköalan suunnittelutyökalu markkinoilla, joilla suurimmat vastustajat ovat olleet suuri amerikkalainen ohjelmistoyritys – sekä luutuneet asenteet.
MITEN KAIKKI ALKOI?
Tuore Otaniemen diplomi-insinööri Metsola palasi opintojen jälkeen kotiseudulleen vuonna 1989, ja pääsi töihin Kymdatalle, jossa en- simmäiset cad-ohjelmistot olivat valmistuneet vuonna 1984. Metso- la tuli yritykseen mukaan juuri siinä vaiheessa, kun ensimmäisten toimialakohtaisten cadien kehitys alkoi ja samalla myös ensimmäi- siä sähkösovelluksia alettiin kehittää. Suomi oli jo tuolloin maailman kärkimaita tietotekniikan kehityksessä, ja nopeasti omaksuttu tietokoneavusteinen suunnittelu oli edennyt toiseen sukupolveen. Alaa tuntevat muistavat, että esimerkiksi Euroopan mahtimaassa Saksassa tietokone oli suunnittelutoimistoissa harvinaisuus vielä 1990-luvun loppupuolelle saakka.
Kymdatan Cads-ohjelmistoille alkoi löytyä asiakkaita, vaikka 1990-luvun syvä lama hyydytti koko toimialan useiksi vuosiksi. La- man jälkimainingeissa vuonna 1998 Kotkassa tehtiin kova päätös: kolmikko Metsola, Jari Pynnönen ja Raimo Mansikka ynnäilivät uhkia ja mahdollisuuksia ja laskutoimitusten jälkeen ostivat Kymda- tan itselleen.
AUTOCAD OLI CADIN SYNONYYMI
”Kun uusi vuosituhat alkoi, tuntui Autocad tarkoittavan samaa kuin koko cad-suunnittelu. Me asetimme tavoitteeksi, että Cadsista tehdään sähkösuunnittelun ykköstyökalu Suomessa. Halusimme asettaa riman korkealle sekä itsellemme että muille ja näyttää, että Suomessa osataan tehdä cad-työkalu, joka kestää kansainvälisen kilpailun”, Jyrki Metsola muistelee. ”Se kesti.”
Metsolalla on tiedossaan tarkka vuosi, jolloin tavoite saavutettiin. ”Rakennussähkösuunnittelua tekevissä toimistoissa meidän mark- kinaosuutemme oli vuonna 2011 TNS Gallupin tekemän tutkimuk- sen mukaan tasan 50 %”, Metsola sanoo. ”Ja vuonna 2016 se oli jo 64 %.”
Tämän jutun kirjoittajalla oli onni vetää erästä Kymdatan kilpailijaa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, joten pääsin seuraa- maan varsin läheltä, missä Metsola kumppaneineen onnistui. Kot- kalaisten kunnianhimoinen ja määrätietoinen työ tietomallisuunnit- telun kehityksessä näytti silloin uhkarohkealta, koska markkinoilla ei juuri ollut imua. Senaatti-kiinteistöt idealistisine IFC-vaatimuksineen vaikutti yksinäiseltä sudelta, eikä sähkösuunnittelutoimistoissa ollut juuri halua lähteä panostamaan raskaaksi koettuun mallintamiseen.
BIM EI OLE SAMA KUIN 3D
”Tietomallintaminen”, sanoo Metsola. Viisitoista vuotta sitten sanan perässä olisi tullut raskas huokaus. Nyt sävy on aivan toinen. ”Kir- joitin vuonna 2007 Sähköala-lehteen, että tuotemallipohjainen säh- kösuunnittelu tekee tuloaan. Niin se tekikin, mutta se teki sitä hyvin pitkään”, sanoo Metsola ja nauraa. Kotkalaisella on tarttuva nauru.
”Niin pitkään kuin tietomallinnuksella tarkoitettiin 3D-suunnittelua, ei sähkösuunnittelijoilla ollut juuri mitään intoa lähteä tähän mukaan.”
”Siinä vaiheessa, kun lopulta ymmärrettiin, että tietomallinnuksessa paino on ensimmäisellä sanalla, tilanne muuttui”, Metsola sanoo
ja jatkaa. ”Muutos on tapahtunut oikeastaan vasta aivan viime vuosina. Sähkösuunnittelu tuottaa valtavasti tietoa ja tällä tiedolla on esiintymiä 3D-malleissa, piirustuksissa, kaavioissa ja erilaisissa raporteissa.”
”Minä koin aivan valtavan ahaa-elämyksen, kun me rakensimme Cadsiin vahvan, projektikohtaisen tiedonhallinnan. Se tarkoitti käytännössä, että jos suuressa suunnittelukohteessa, vaikkapa sairaalassa, vaihdettiin yksi komponentti, niin ohjelma päivitti sen tiedot joka ikiseen paikkaan, missä sitä oli käytetty. Mieletön määrä kallisarvoista suunnittelijan työtä säästyi silmänräpäyksessä.”
MONTA YLPEYDEN AIHETTA
”Asiakkaat”, sanoo Metsola. ”Meillä on Suomessa pitkälti yli kolme tuhatta sähköalan yritystä asiakkaina – suunnittelutoimistoja, urakointiliikkeitä ja teollisuutta. Olen tästä määrästä ja joka ikisestä asiakkaasta valtavan ylpeä, vaikka kaikkien nimiä en enää muista- kaan. Ja lisäksi meillä on kuutisen tuhatta opiskelija-asiakasta, mikä myös on suuri ylpeydenaiheeni. Onnistuneeseen oppilaitosyhteistyö- hön liittyy monta arvokasta asiaa: olemme olleet mukana saatta- massa opiskelijoita ja yrityksiä yhteen alalla, jolla vallitsee krooninen osaavan työvoiman pula. Lisäksi olemme voineet tuottaa opetukseen ajankohtaisia, todelliseen työntekoon liittyviä sisältöjä, eli olemme vieneet todelliset työympäristöt ja kohteet opiskelijoiden työpöydille. Tällä on todella suuri merkitys koko toimialalle ja sen kehitykselle.”
”Asiakkaiden lisäksi olen ylpeä kaikesta siitä työstä, mitä meidän ammattitaitoinen porukkamme on pystynyt tekemään koko sähkö- suunnittelun prosessille tässä maassa. Ja tekee sitä toki jatkossa- kin, vaikka minä väistyn”, Metsola sanoo.
ASENTEET MUUTTUVAT, KYMIJOKI VIRTAA
Jutun alussa viitattiin luutuneisiin asenteisiin. Todellisuudessa asiat ovat Suomessa hyvin. ”Me olemme teknologiauskovainen kansa, jota kiinnostavat kaikki uudet vehkeet. Mutta onneksi me olemme vähitellen oppineet näkemään vehkeiden taakse, itse tekemisen prosessiin. Totuushan on se, että vanhallakin työkalulla voi tehdä uusia juttua, jos tekemisen asenne on tuore. Ja toisin päin, uusi työkalu ei takaa kehitystä, jos maataan laput silmillä siiloissa. Parasta on, jos molemmat uudistuvat, sekä työkalut että asenteet”, Jyrki Metsola tiivistää. ”Keskiössä on prosessien kehittäminen, johon liittyy kiinteästi muun muassa tuotetun tiedon optimaalinen hyödyntäminen ja myös jalostaminen läpi koko rakentamisen prosessin. Mutta tämä ei onnistu, elleivät kaikki osapuolet sitoudu prosessin kehittämiseen yhdessä.”
Teksti: Antti Leikas Henkilökuva: Virpi Kumpulainen
28Plaani 4 2022 Sähkösuunnittelu