Page 31 - Plaani 4 / 2022

Rakentamisen laatu-, budjetti- ja aikataulu- ongelmia taklataan yhä useammin tietomalle- ja hyödyntäen. Granlundilla uskotaan siihen, että digitaalisen hankeohjauksen palvelu- repertuaarin kasvattaminen kannattaa, ja rakennusliikkeet ovat valmiita ulkoistamaan esimerkiksi hankkeiden aikataulujen laatimi- sen. Granlund Oy:n ja rakennushankkeiden 4D-aikataulutukseen erikoistuneen Lean 4D Oy:n viime tammikuussa toteutuneen yrityskaupan seurauksena rakennusalan tuottavuutta parantavia aikatauluihin, kus- tannuslaskentaan ja vastuullisuuteen liittyviä digitaalisia palveluja tarjoaa nyt kahdeksan ammattilaisen iskuryhmä.
Teksti: Virpi Kumpulainen Kuvat: Granlund
4D-aikataululla tarkoitetaan 3D-mallia, joka on rikastettu työkuor- mien ja määrien sijainneittain lasketuilla aikataulutiedoilla. 4D-aika- taulussa voidaan tarkastella rinnakkain suunnittelun ja toteutuksen etenemistä tai suunnitellun aikataulun ja toteuman välistä eroa.
”Tuotamme 4D-aikataulun asiakkaalle palveluna avaimet käteen periaatteella. Voimme aikatauluttaa ja visualisoida hankkeen raken- nusosien tarkkuudella tehdasvalmistuksesta suunnitteluun. Tämä palvelee työmaan ohjausta ja osoittaa havainnollisesti, miten paljon aikaa eri työvaiheisiin on varattu ja miten rakentaminen etenee vai- he vaiheelta. Perinteiseen viiva-aikatauluun verrattuna 4D-aikataulu on samalla tavalla ymmärrettävä kaikille hankkeen osapuolille”, kertoo Lean 4D Oy:stä yrityskaupan myötä Granlundin digitaalisten hankepalveluiden johtajaksi siirtynyt Jouni Ojala.
4D-AIKATAULU SOPII KAIKENLAISIIN HANKKEISIIN
Ojalalla on hankkeiden aikataulutuksista parinkymmenen vuoden kokemus. Työura aikataulukonsultoinnin parissa alkoi vuonna 2005 valmistuneen Kampin keskuksen rakennushankkeesta.
”Olin töissä Olli Seppäsen firmassa, jossa teimme vinoviivatyökalua, kehitimme softaa ja toteutimme Suomen ensimmäisen 4D-aikataulun pilotinkin. Valmistuin Otaniemestä 2007 ja seuraavat viisi vuotta ker- rytin kokemusta urakointiliikkeen palveluksessa. Se oli kullanarvoinen pätkä urallani, koska sen perusteella tunnen työmaan päivittäiseen arjen ja pystyn puhumaan rakennustyömaan tuotannon ihmisten kanssa samaa kieltä. Urakointiliikkeestä palasin takaisin konsultti- toimintaan tekemään tietomallipohjaista tuotannonohjausta. Vuonna 2014 hyppäsin yrittäjäksi ja seuraavan vuoden lopulla teimme Redin kauppakeskukseen ensimmäisen 4D-aikataulun, joka oikeasti toimi työkaluna. Se muutti SRV:n toimintatapaa siten, että viiva-aikataulut
(vas.) 4D-visualisointi tekee näkyväksi rakennushankkeen kannalta olennaiset asiat.
suunnitteluPlaani jätettiin sikseen, työmaapäällikkö itse pyöritti 4D:tä työmaakokouk-
sissa ja työmaata johdettiin 4D-aikataulun avulla.”
Ojalan mukaan 4D-aikataulu osoittautui Redin kaltaisissa suurissa ja monimutkaisissa hankkeissa verrattoman hyväksi työkaluksi, mutta samat hyödyt saadaan kuitattua ulos kaikenkokoisissa rakennusprojekteissa.
”Pienempien hankkeiden kohdalla on kyse enemmänkin siitä, kuinka saamme kustannustehokkaasti tehtyä aikataulun, johon asiakkaallamme on varaa – ja uskallusta ostaa se. Tämän vuoksi jo ennen yrityskauppaa teimme 4D:stä kiinteähintaisen palvelutuot- teen, jota tarjoamme edelleen.”
Ojala kertoo, että yrityskauppaa Granlundin kanssa puolsi se, että 4D:tä päästään nyt tekemään merkittävästi isommilla resursseilla kuin aiemmin.
”Toinen syy on se, että pääsemme omasta siilostamme ulos. Samalla teknologialla, jolla teemme 4D-aikataulua, voimme ruokkia paljon muutakin, esimerkiksi kustannuslaskentaa ja hiilijalanjäl- kilaskentaa. Voimme yhdistää eri tietolähteistä kerätyn datan ja pääsemme ohjaamaan hanketta tähän tietoon perustuen. Nykyisin toiminta on edelleen jonkin verran hajanaista. Eri tietolähteistä tule- vaa tietoa käytetään vain satunnaisesti projektin ohjaukseen.”
Ojala uskoo, että 4D-aikataulusuunnittelusta syntyy uusi suunnit- telun ja konsultoinnin aselaji Suomeen, vaikkakin rakennusalalla uusien toimintatapojen omaksuminen saattaa kestää.
”Isoin haasteemme on nykyinen rakennuskulttuuri ja totuttu tekemisen tapa. Aikataulutus on perinteisesti ollut rakennusliikkeiden ydinosaamista. Tämän vuoksi 4D-suunnittelulle ja -aikataulutukselle ei ole projekteissa litteraa valmiiksi varattuna. Monissa rakennusliikkeissä on nyt kuitenkin havahduttu siihen, että kompetenssi 4D-aikataulutukseen on riittämätön. Keskimäärin aikataulut laaditaan huonosti tai sinne päin, vaikka hyvin tehdyllä 4D-aikataululla saataisiin näkyväksi kaikki rakennushankkeen kannalta olennaiset asiat paitsi rakennuksen rungon mallista niin myös maanrakennus-, TATE-, sisätyö- tai prosessimallistakin.”
TILAMALLI RIITTÄÄ 4D-AIKATAULUN TEKEMISEEN
”4D-aikatauluista runkoaikataulu on helpoin ymmärtää, koska siellä on isoja rakennusosia aika harvakseltaan. TATE-aikataulussa haasteena on objektien valtava määrä. Talotekniikasta voidaan kuitenkin tehdä ihan vastaavalla tavalla 4D-aikataulu, jossa hyödynnämme tietomallien sisältämän datan. Kirjoitamme IFC-tiedostoon esimerkiksi jokaiselle IV-putkelle TES:n luettelon mukaisen asennusajan. Sitten valitaan ha- lutut putket esimerkiksi tahtialueelta ja lasketaan yhteen, kuinka kauan siihen TES:n mukaan pitäisi mennä. Näin koko aikataulu perustuu laskentaan: määriin ja menekkeihin.”
Myös sähköistyksen osalta voidaan laskea vastaavasti elementit. Tosin sähkössä haasteena on se, että valtaosa asennustunneista käytetään kaapelointeihin, joita ei mallinneta.
”Kaapelointeihin käytettävät tunnit pitäisi kuitenkin saada aikatau- luun mukaan. Silloin hyödynnämme tilaobjekteja tai tahtialueita, joita verrataan johonkin kustannuslaskennan tietokannasta löytyvään referenssidataan. Sen perusteella voimme päättää käytettävän aika- arvion kunkin tyyppiselle tilalle per lattianeliö. Vastaava logiikka on käytössä, kun hankkeen aikataulu joudutaan laatimaan varhaisessa vaiheessa, eikä esimerkiksi TATE-mallinnusta ole vielä tehty.”
4D-aikataulutus voidaan toteuttaa hankkeen eri vaiheissa, mutta Ojalan mukaan paras lopputulos saavutetaan, kun aikataulut luo- daan alusta asti 4D-pohjaisesti. Tällöin myös suunnittelua voidaan kehittää tuotannon ehdoilla.
31Plaani 4 2022 Sähkösuunnittelu