Page 10 - Plaani 4 / 2023

Datakeskuksilla edessään valtava kasvuboomi
Datakeskukset ja niiden konesalit ovat tärkeä liiketoiminta-alue sähkö-, tele- ja energia-alan suunnittelijoille sekä urakoitsijoille. Plaani pyysi kolmea datakeskusalan asiantuntijaa avaamaan alan kehitysnäkymiä. Rittalin myyntijohtaja Mikko Aho istuu näköalapaikalla Suomen datakes- kusyhdistyksen (FDCA, Finnish Data Center Association) hallituksessa. Lauri Tuomaala toimii Eatonin maajohtajana ja Jussi Vihersalo Eatonin kehitysjohtajana.
Teksti: Matti Valli
”Datakeskusten energiatehokkuus sekä niiden koot ja lukumäärä ovat kasvaneet valtavasti kuluneen kymmenen vuoden aikana. Sama pätee energiatiheyteen, yhteen räkkikaappiin voidaan pakata tehoa yhä enemmän ja enemmän. Mooren lain mukaan datan kä- sittelyteho ja -tarve tuplaantuu aina 18 kuukauden välein, eli myös mikrosirut ovat kehittyneet valtavasti”, Mikko Aho aloittaa.
TUHANSIA IHMISIÄ
Aho kertoo, että keskukset työllistävät Suomessa suoraan satoja ihmisiä ja välillisesti tuhansia. Maamme suurimpia datakeskuksia operoivat Elisan ja Telian ohella kansainväliset jätit kuten Google, Equinix, Ficolo, Hetzne.
Yksinomaan Googlen datakeskus Haminassa työllistää välillisesti noin 4000 ihmistä vuosittain. Työt ovat muun muassa tele-, viestin- tä- ja turvapalveluja sekä rakennus-, korjaus- ja asennustöitä.
”Copenhagen Economics -tutkimusyhtiön laskelmat puolestaan osoittavat, että hyvällä, datakeskusten tuloa Suomeen kannus- tavalla politiikalla datakeskukset voisivat synnyttää 33 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä”, Aho selventää.
Teknisesti seuraava tulossa oleva valtava askel ovat kvanttitieto- koneet, joissa laskentateho vaativissa kohteissa moninkertaistuu. Perinteisesti datankäsittely perustuu ykkösin ja nolliin, kvanttilas- kennassa luku voi olla ykkönen ja nolla samaan aikaan.”
Mutta mikä on datakeskus ja mikä ei? Aho selventää, että EU:n energiatehokkuusdirektiivissä määritelty raportointivastuu ja energiatehokkuusajattelu koskee kaikkia yli 500 kilowatin datakes- kuksia. Ahon mukaan tämä on hyvä raja määrittämään sitä, mistä teollinen datakeskusajattelu alkaa.
”Tämän kokoluokan saleja Suomessa on arviolta noin sata. Teho- luokka tarkoittaa maksimitehoa, jonka keskus tarvitsee pyöriäkseen.”
Megaluokan datakeskuksia Suomessa on vain kourallinen, kuten Googlen keskus Haminassa. Suuri laitos oli myös edesmennyt venäläisomisteinen Yandex Mäntsälässä. Megaluokkaa ovat myös Tuusulassa toimiva Hetznerin datapuisto ja monikansallisen Equinixin pyörittämät datakeskukset pääkaupunkiseudulla.
Telialla on suuri 25 megawatin datakeskus Pitäjänmäellä – toki kes- kuksia on muillakin operaattoreilla ja valtiovallalla. Virallista tietoa datakeskusten kokoluokista ei välttämättä ole koottuna missään – niitä pidetään liikesalaisuuksina”, Aho sanoo.
TOIMINTA HYVIN VARMISTETTUA
Datakeskusten elämän edellytys on jatkuva sähkön ja ilmajäähdy- tyksen saanti. Keskukset kytkeytyvät suoraan kantaverkkoon eikä paikallisverkkoon. Sähkö- ja tietoliikenneyhteydet pyritään varmis- tamaan useammasta suunnasta, jolloin yhden linjan katketessa jäljellä on vielä yksi tai kaksi varmistuslinjaa. Toiminnan varmuutta vahvistetaan energian varastoinnilla ja varavoimaloilla.
”Nykysuuntauksen mukaan datakeskukset voidaan ottaa osaksi energiareserviä ja verkon ylläpitoa. Fingrid maksaa varallaolosta varsin hyvän korvauksen, joten energiareservinä toimiminen on harkinnanarvoinen mahdollisuus, varsinkin kun keskusten energia- varastot ja varageneraattorit ovat suurimman osan ajasta tyhjän panttina”, Aho linjaa.
Ahon mukaan datakeskusten tieto- ja muukin turvallisuus on hyvin korkealla tasolla. Fyysiset uhat on pitkälti kokonaan eliminoitu. Isoin haaste ovat hakkerit, jotka tuskin pääsevät datakeskusten tietoihin käsiksi, mutta jotka voivat tuottaa ongelmia keskusten asiakkaille esimerkiksi palvelunestohyökkäyksillä.
”Monissa keskuksissa datasaliin pääsevät vain talon omat ihmi- set. Tekniikkatilat ja sähkönjakelulaitteet ovat erillisiä tiloja, joihin alihankkijoillakin on pääsy”, Aho sanoo.
UUSIUTUVAAN ENERGIAAN
Mediassa on tämän tästä uutisia, että sähköverkkoon rakennetaan akkuenergiavarastoja kulutusjoustojen varmistamiseksi. Eatonin kehi- tysjohtaja Jussi Vihersalo muistuttaa, että datakeskuksilla on valmiina kaikki se infrastruktuuri, joita akkuenergiavarastoissakin käytetään.
”Datakeskuksissa kaikki sähkönjakelussa tarvittavat muuntajat, kojeistot ja tehoelektroniikka ovat paikallaan suojaamassa data- keskuksen kuormia. On järkevämpää hyödyntää olemassa olevaa infraa kuin se, että jonnekin rakennetaan erikseen akkuenergiava-
10Plaani 4 2023 Sähkösuunnittelu