Page 12 - Plaani 4 / 2023

Pariisiin ja Dubliniin. Pula pakottaa toiminnan regulaatioon.
”EU:n uusi energiatehokkuusdirektiivi edellyttää keskusten rapor- toivan energiankäytöstään. Kansallisessa lainsäädännössä aletaan vaatia tiettyä energiatehokkuutta tai ainakin syntyvän hukkalämmön hyödyntämistä – tässä asiassa Suomi on toki melkoinen edelläkävi- jä”, Aho sanoo.
Suomessa pari vuotta sitten annetun asetuksen mukaan lämpöä hyötykäyttöön palauttava datakeskus pääsee mukaan teollisen mittakaavan energiateholuokkaan ja saa siitä itselleen liiketoimin- tahyötyä.
Esimerkiksi Fortumin ja Microsoftin yhdessä suunnittelemat da- takeskukset muun muassa Espoossa ja Kirkkonummella alkavat toimittaa hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon korvaamaan poltta- malla tuotettua kaukolämpöä.
”Vastaavasi esimerkiksi Google, jolla on valtavat datakeskukset Suomessa, on investoinut merkittävästi tuulivoimaan. Keskusten käyttämästä energiasta valtaosa tai jopa kaikki halutaan tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla. Tekniikan suunnitteluun asialla
ei ole juurikaan vaikutusta. Ratkaisut ovat varsin yksinkertaisia, koska datasalin jäähdytys ja lämmön siirto toimii ilma-vesi-läm- mönvaihtimilla.”
”Ratkaisuksi riittää lämpöpumppulaitos, joka tuottaa jäähdytys- vettä laitokselle ja vastaavasti priimaa datakeskuksessa saatavaa lämpöä ylöspäin, kaukolämpöverkkoon sopivalle tasolle. Siihen tarvitaan sähköenergiaa, mutta lämpöpumpun hyvän hyötysuhtei- den ansiosta se on ehdottomasti kannattavaa”, Aho pohtii.
VEROHYÖTY KANNUSTAA
Edunvalvontaa ja kehittämistä
Finnish Data Center Association FDCA on alan edunvalvonta ja kehittämisyhdistys, jossa jäseninä ovat alalla toimivat henkilöt ja yritykset. Mikko Aho kertoo, että alkujaan yhdistys perustettiin datakeskusten standardisointyön tukemiseksi.
”Nyt panostetaan energiatehokkuus- ja muidenkin kansainvälisten standardien kehittämiseen – muun muassa lämmön talteenoton standardi on suomalaista alkuperää”, Aho iloitsee.
Yhdistys toimii myös alan edunvalvojana ja edistäjänä, joka pyrkii nostamaan esiin maamme asemaa datakeskusmarkkinassa.
”Teemme oppilaitosyhteistyötä työvoimapulan helpottamiseksi. Ajankohtaisia asioita ovat energiatehokkuusdirektiivi ja siihen liitty- vä raportointivastuu sekä alan arvon nostaminen”, Aho sanoo.
Tähän saakka datakeskusten tuottaman lämmön hyödyntämistä on hidastanut se, että jonkun pitää investoida kaukolämpöverkon liittymän rakentamiseen ja teknologiaan. Mikko Ahon mukaan datakeskuksille säädetty verohyöty kannustaa investoimaan, kuten myös se, että yhteiskunta tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Siitä syystä energiayhtiöt haluavat löytää uusia lämmöntuotantokeinoja.
”Suomi ja pohjoismaat hyötyvät tästä aika paljon, koska meillä on yleensä varsin viileätä ja lämmitystehoa tarvitaan etenkin talvisin to- della paljon. Näin saamme kannattavuuslaskelmat näyttämään, että lämmön talteenotto on taloudellisestikin kannattavaa. Keskuksissa syntyvän matala-asteisen lämmön muuttaminen sähköenergiaksi ei kuitenkaan ole missään määrin kannattavaa ainakaan nykyteknolo- gialla”, Aho kuvaa.
Aho kertoo, että globaalisti datakeskusten liikevaihdon on arvioitu lähivuosina kasvavan 15 prosenttia vuositasolla.
(vas. yllä) ”Datakeskusten parissa työskentelevän suunnitte- lijan on oltava ajan tasalla. Hänen täytyy tuntea tarjolla olevat uudet teknologiat, eikä hyödyntää vanhoja kymmeniä vuosia sitten luotuja oppeja”, Mikko Aho ohjeistaa.
(vas. alla) ”Datakeskuksilla on valmiina kaikki se infrastruk- tuuri, joita akkuenergiavarastoissa tarvitaan”, Jussi Viheralo toteaa.
(oik.) ”Verkon tukeminen on datakeskuksille ylimääräinen mahdollisuus, jonka UPS-laite voi toteuttaa”, Lauri Tuomaala sanoo.
12Plaani 4 2023 Sähkösuunnittelu