Page 34 - Plaani 2-2020

Sen palontorjuntatekniikan kehitysryhmässä on arvioitu kiinteistöihin sijoitettujen suurten energia- ja litium-akkuvarastojen tuomia paloturvallisuus- ja henkilöstöriskejä.
SPEK:n palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto kertoo, että etenkin isoissa akustoissa akkupalojen riskejä lisäävät ulkoiset iskut, ikä, lämpötilan muutokset tai lataukseen perustuvat häiriötekijät.
"Ulkoiset häiriötekijät voivat aiheuttaa oikosulun, joka puolestaan laukaisee termisen reaktion. Va- raston lämpötilan tulisi pysyä vakiona ja ilmanvaih- don oltava riittävän hyvä."
Rakenteet tulee suunnitella estämään ulkopuoliset tärinät, iskut ja lämmönnousut. Telineet, joihin akut sijoitetaan, tulee rakentaa riittävän etäälle toisis- taan, jotta termisen reaktion eli lämmönnousun eteneminen akusta toiseen saadaan rajattua.
"Itse akustoissa täytyy olla niiden toimintaa seu- raava ja riskeistä raportoiva valvontajärjestelmä, jolloin mahdollinen ylikuormitus voidaan välttää”, Lehto sanoo.
Palomiehille ihannetila olisi, että palotilanteessa paikalla olisi sähköjärjestelmät tunteva henkilö ja tilanteeseen koulutettu turvallisuusorganisaatio, joka osaisi toimia ja ohjata tilannetta sekä tehdä rakennuksen teknisille järjestelmille tarvittavat toimenpiteet.
SÄÄDÖKSET VAJAVAISIA
Akkuvarastoja tai sähköautojen paloturvallisuutta koskevia säädöksiä ei Suomessa ole. Nopeasti markkinoille tulevien uusien tekniikoiden riskejä ei välttämättä heti tunnisteta.
Ympäristöministeriön vastuulla olevat rakennusten paloturvallisuutta koskevat säädökset on päivitetty viimeksi vuonna 2017. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin sähkölaitteisiin liittyvistä vaatimuksista.
”Tällä hetkellä rakennusten paloturvallisuutta kos- kevissa ohjeissa ei akkujen ja akustojen aiheutta- maa riskiä tai kuormaa erikseen tunnisteta. Niiden sijoittelustakaan ei ole olemassa selkeitä pelisään- töjä", Lehto linjaa.
Myös sähköauton akku voi palaa
Teksti: Matti Valli
Sähköautot ovat myös pieniä akkuvarastoja, mutta palaessaan varsin hankalia. Kiinteistöjen ja latauspisteiden suunnittelussa täytyisikin ottaa huomioon säh- köautopalon mahdollisuus, jotta kyseinen tila voitaisiin rajata palon sattuessa.
"Vettäkin sammutuslaitteiston tarpeisin olisi oltava saatavilla riittävästi, koska palo voi kestää kauan", toteaa SPEK:n palontorjuntatekniikan asian- tuntija Lauri Lehto.
Lehtoa harmittaa, että pysäköintilaitoksissa sähköautojen latauspisteitä on sijoitettu sisäänkäyntien ja poistumisteiden välittömään läheisyyteen. Tällöin ei ole välttämättä mietitty, miten ihmiset ohjataan pois tilasta, jossa paloreaktio tapahtuu.
Tosin sähköautopalo tai mikä tahansa autopalo voi syttyä missä päin pysä- köintitilaa eikä vain latauspisteessä.
"Aina ei ole mietitty sitäkään, miten myrkylliset kaasut voitaisiin ohjata suoraan tai teknisen toteutusten avulla turvalliseen suuntaan, niin etteivät ne kulkeutuisi esimerkiksi kauppakeskuksen sisälle."
PALOPROSESSI RUOKKII ITSE ITSEÄÄN
Akkupalon sammuttaminen on vaikeata, koska prosessi itsessään tuottaa palamisessa tarvittavan hapen. Prosessi jatkuu ja kaasuja purkautuu akusta niin kauan kunnes lämpökarkaaminen saadaan pysäytettyä.
"Käytössä olevilla sammutuslaitteistolla paloa ei saada sammumaan, mutta sitä voidaan rajata siihen saakka, että pelastuslaitos ehtii paikalle tekemään tarvittavia toimenpiteitä. "
"Pelastuslaitosta kiinnostaa se, että sammutuslaitteistolla saadaan tilanne hallittua, kunnes turvallisesti muilla toimenpiteillä sammutus pystytään aloittamaan ja akkupalosta syntyvät myrkylliset kaasut hallintaan."
SAMMUTUSKONTTI PALOPAIKALLE
Ulkomailla käytössä olleita ratkaisuja ovat olleet myös erilaiset konttiratkai- sut kuten palopaikalle vietävä sammutuskontti, johon palava auto siirretään ja kontti täytetään vedellä. Palo jatkuu vesikontissa, mutta alkaa rauhoittua turvallisessa paikassa.
"Rakennusten suunnittelussa on huomioitava, miten lopullinen sammutus tehdään, miten palokaasut ohjataan turvallisesti ulos ja miten pelastuslaitos pääsee paikalle ison palokontin kanssa."
Teollisuuskohteissa on mietitty samankaltaisia ratkaisuja siten, että akkupalon ta- pahtuessa akusto siirrettäisiin paloturvallisella vyöhykkeellä sijaitsevaan konttiin.
Lehto kaipaa rakennusalalle selviä ohjeita moniulotteisten riskien huomi- oimiseen. Se tarkoittaa, että ymmärrettäisiin autopalojen luonne ja kesto sekä estettäisiin palossa syntyvien myrkyllisen kaasujen kulkeutuminen henkilöturvallisuuden näkökulmasta.
34Plaani 2 2020 Teleratkaisut ja turvallisuus