Page 17 - Plaani 1/2022

valmiudet siihen, että käyttäjät pystyvät toteuttamaan eri tilaisuudet niiden erityistarpeiden mukaisesti”, Granlundin sähkösuunnittelun liiketoimintajohtaja Topi Volama toteaa.
Kaikkien tilojen perusvalaistus on toteutettu ripustuskiskoihin kiin- nitetyillä lineaarisilla ledivalaisimilla. Rakennuksessa on kattavasti kosketinkiskoja, joiden kohdevalaisimet täydentävät yleisvalaistusta.
”Valaistus on toteutettu reititinpohjaisella DALI-ohjausjärjestelmällä, joka huomioi isoista ikkunapinnoista tulevan luonnonvalon. Saleissa ja kahviossa on tilannepohjainen valaistuksen ohjaus, keittiö- ja muissa tukitiloissa paikallista ohjausta”, Mikkonen sanoo.
Luonnonvalo ulottuu tiloihin myös väliseinien kautta, joista osa on lasia. Tilojen pimentäminen hoituu tarvittaessa tuplaverhoilla.
KAAPELIHYLLYT NOUDATTAVAT MODUULIJAKOJA
Tiloissa ei ole alakattoja ja kaikki katossa kulkeva tekniikka on nä- kyvissä. Väriltään se on mustaa sähköjohtoja ja valaisimia myöten.
”Katon tekniikka muodostaa tilojen yläosaan tekniikkalehvästön, joka on vastinpari mäntyrungoille ja yhdistää teollisen ja luonnolli- sen oksaston toisiinsa”, Torvinen kuvailee.
Tilojen muunneltavuuden mahdollistamiseksi rakennuksessa on kaksi erillistä teknistä tilaa IV-konehuoneineen ja aputiloineen. Rakennus on suunniteltu moduuleittain koko pituudeltaan.
”Sähkö- ja telesuunnittelun lähtökohtana oli moduulien mahdol- lisimman hyvä rakennettavuus sekä siirrettävyys rakennuksen väistötilavaiheen jälkeen. Esimerkiksi kaapelihyllyt on katkaistu mo-
(vas.) Arkkitehti Jaakko Torvinen dokumentoimassa Pikku- Finlandian mäntypilareita. Kuva: Pekka Heikkinen
(oik.) Aiemmin suomalaisen puurakentamisen pullonkaulana oli rakennusosatoimittajien vähyys, mutta nyt alalla on paljon uusia toimijoita, kertoo Aalto-yliopiston puurakentamisen työ- elämäprofessori Pekka Heikkinen. Kuva: Jouni Harala
(alla) Katseenvangitsijoina tapahtumakeskuksessa on liki sata kuorittua männyn runkoa. Männyt on valittu yksitellen loviisa- laisesta metsästä.