Page 26 - Plaani 1/2022

Tahtituotannon vaihemaisuus hyödyttää suunnittelijaa
Tahtituotanto työmailla yleistyy hyvää vauhtia, vuosittain toteutetaan jo satoja hankkeita. Merkittävimmät hyödyt liittyvät läpimenoaikojen lyhenemiseen, tuottavuuden kasvuun ja laadun paranemiseen.
Aalto-yliopiston rakentamisen tuotantotalouden professori Olli Seppänen kertoo, että tahtialueisiin perustuva eri järjestelmien vai- heittainen suunnittelu-, toteutus ja käyttöönotto tukevat erinomai- sella tavalla suunnittelijan työtä.
"Suunnittelijan kannalta vaihemaisuus on tuotantomallin ehdoton vahvuus. Kun alkupään tahdit alkavat valmistua ja otetaan käyt- töön, niin tuotantovaiheen antaman palautteen pohjalta suunnit- telijat voivat kehittää suunnitelmia ensimmäisten tahtien oppeja hyödyntäen", Seppänen sanoo.
Urakoitsijan antama palaute järjestelmien käyttöönotosta korostuu.
"Alkupään alueiden käyttöönotosta saatua tietoa voidaan hyödyn- tää loppupään alueiden suunnittelussa. Toteutuksesta tulee jouhe- vaa, kun se voi tukeutua prosessin aikana saatuihin kokemuksiin."
Seppänen kertoo, että tuotantomallia on tutkittu korjaus- ja uudis- kohteissa, sairaalakohteissa, kauppakeskuksissa, kerrostaloissa, tiehankkeissa ja tunneleissa.
"Emme ole löytäneet hankkeita, johon toimintatapa ei sopisi. Ehkä pienehköissä kohteissa, kuten omakotitaloissa, toimintatavan soveltaminen voisi olla tavallista hankalampaa."
Aalto-yliopistossa tuotantotapaa opetetaan tasaveroisena käytän- tönä perinteisten tapojen kanssa. Seppänen kertoo, että opiskelijat voivat nykyään valita, suunnitellaanko kohde tehtäväksi tahtituotan- nolla vai perinteisellä vinoviivakaaviolla. Lopuksi tuloksia vertaillaan.
"Näin opiskelijat oppivat näkemään menetelmien erot, ja perustele- maan tilaajille, miten tahtituotanto eroaa vanhasta menetelmästä ja miksi tietty hanke olisi viisainta toteuttaa uudella mallilla."
SUUNNITTELUSSA VIELÄ KEHITETTÄVÄÄ
Mutta kuinka tahtituotanto tulisi suunnittelussa ottaa huomioon?
"Tällä hetkellä sitä ei oteta riittävästi huomioon. Monesti urakoitsija päättää vasta toteutusvaiheessa, kun suunnitelmat ovat valmiit, että kohde toteutetaankin tahtituotantona ja aletaan etsimään aluei- ta", Seppänen kuvaa.
Järkevintä olisi selvittää montako aluetta halutaan, ja suunnitella esimerkiksi sähkökeskukset palvelemaan yhtä tahtialuetta.
Skeptisiä kommentteja tulee jatkuvasti, mutta yleensä niiltä, joilla ei ole asiasta kokemusta.
"Silloin kaikki sähkötyöt alueella voitaisiin tehdä valmiiksi ennen siirtymistä seuraavalle alueelle."
Tällä hetkellä taloteknisiin töihin liittyy monia ongelmia, kuten se, että järjestelmät suunnitellaan kulkemaan alueelta toiselle. Tällöin kyseiseen järjestelmään liittyviä töitä ei välttämättä pystytä viemään loppuun ennen tahdin siirtymistä seuraavalle alueelle.
"Mitä aikaisemmassa vaiheessa päätetään alueet, sitä paremmin suunnittelijat voivat suunnitella järjestelmänsä niin, että ne mahdol- lisimman vähän kulkevat alueelta toiselle", Seppänen linjaa.
Hänen mukaansa tuotantomallin kehittämisen haaste onkin siinä, että se on lähtenyt liikkeelle urakoitsijoiden aloitteesta, eikä raken- tamisen perinteiseen toimintatapaan kuulu se, että urakoitsijoita kuultaisiin hankkeen alkuvaiheessa. Pallo asian korjaamisessa on rakennuttajilla.
PERINTEISTÄ SKEPTISYYTTÄ
Entä miten paljon toimintamallia epäillään ja kyseenalaistetaan?
Rakentajat ovat perinteisesti varsin skeptistä väkeä uusia asioita kohtaan, joten kyseenalaistaminen on luonnollista. Skeptisiä kom- mentteja tulee jatkuvasti, mutta yleensä niiltä, joilla ei ole asiasta kokemusta", Seppänen kuvaa.
"Olin itsekin alussa kyseenalaistaja. Tahtituotantoa verrataan junan kulkuun, ja epäilin, että malli johtaisi junien törmäykseen kun kaikki puskurit otetaan pois. Jos joku myöhästyisi, niin kaikki muutkin myöhästyisivät."
Seppäsen mukaan isoja myöhästymisiä on ollut varsin vähän. Suurimmat haasteet liittyvät siihen, ovatko suunnitelmat asennus- kelpoisia siinä vaiheessa kun tekeminen alkaa.
Teksti: Matti Valli
26Plaani 1 2022 Rakennuttaminen