Page 37 - Plaani_1_2023

ALLIANSSI HANKEMUOTONA
Kuten monessa muussakin rakennushankkeessa Kainuun uuden sairaalan kohdalla haasteita aiheuttivat rakentamisen ja suunnitte- lun samanaikaisuus sekä kustannuspaineet.
”Täytyy muistaa, että allianssi hankemuotona ei millään tavoin poista rakentamisen ongelmakohtia tai haasteita. Päinvastoin uusi toiminta- tapa saattaa edellyttää osapuolilta niin paljon, että se tekee tietyissä kohdin asioita vaikeammiksi, koska ne eivät ole peräkkäisiä, selkeitä ja mukana ollaan jo prosessin alkuvaiheessa”, Pekkala muistuttaa.
Jouni Palmun mukaan se, että sähkösuunnittelu aloitettiin käytän- nössä tyhjältä paperilta, oli jonkinasteinen shokki.
”Kainuun sairaalassa koko suunnittelu haluttiin tehdä hyvin käyttäjä- lähtöisesti. Olin sähkösuunnittelijana tottunut siihen, että työn alkaessa luonnospohjat tilavarauksia varten ovat jo olemassa. Nyt työpajoissa piti oppia katsomaan asioita toisen, vaikkapa rakennesuunnittelijan tai sairaanhoitajan silmin. Siinä mielessä tämä hanke oli todellinen seitse- män vuoden koulutusprosessi. Joutui laittamaan roskakoppaan totutut toimintatavat ja opettelemaan uudet. Kun porukkaan ja työhön pääsi käsiksi, niin ymmärsi minkä rikkauden on kohdalleen projektivastuun vedon kautta saanut. Lopputulokseksi saatiin upea sairaala.”
Lopputulokseksi saatiin upea sairaala.
Timo Malisen näkökulmasta suunnittelun ja rakentamisen samanai- kaisuus toi haasteita tuotantoon ja tekemiseen. Muutostenhallinta to- teutusvaiheessa kaatui aika voimakkaasti Caverionin tontille kriittisten
työvaiheiden osalta. Tekijöiden kannalta ei ole erityisen miellyttävää, kun suunnitelmat kehittyvät hankkeen aikana ja ratkaisuja on avoinna.
”Tällöin avainasemassa on se, kuinka muutoksia hallitaan, viedään eteenpäin ja toteutetaan. Hankkeen etenemisen seurannassa hyö- dyksi oli KVA eli käännetty vaiheaikataulumenettely”, Malinen sanoo.
Yhteisvastuullisessa hankkeessa allianssisopimukseen kirjatun konsensuksen saavuttaminen voi olla hankalaa, koska perintei- sesti vaikeat asiat rakentamisessa on hoidettu reklamaatioilla. Pekkalan mukaan vaikeimmat kohdat hankkeessa liittyivätkin kustannusvaikutusten jakamiseen.
”Vaikka olisimme eri mieltä siitä, onko kyseessä tilaajan kehittämä lisätyö vai sopimuksen piiriin kuuluva yhteisvastuullinen kustannus, niin jaamme työn kustannusvaikutuksen sopimuksen mukaisesti keskenämme. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen sairaala-alli- anssi, eikä meillä kenelläkään ollut niistä aiempaa kokemusta tai tulokulmaa allianssimalliin liittyvistä erilaisista kysymyksistä. Ensim- mäisenä hangessa kulkevan rooli on aina hieman raskaampi.”
Tilaajan kannalta oli mielekästä panostaa yhteistoimintaan ja siihen pohjautuvaan suunnitteluun.
”Laskennallista vertailukohtaahan meillä ei ole. Tiedetään kuiten- kin, että rakentamishankkeiden virheiden korjauksen kustannukset reklamaatioiden perusteella saattavat kohota korkeiksi. Koska emme pysty luotettavasti laskemaan eroa allianssin ja jonkun muun hankemuodon välillä, on uskottava siihen, että toteutusmallimme on ollut mielekäs ja hyödyksi sisällössä. Ainakin panostukset toi- minnalliseen suunnitteluun ja hankkeen peruslähtökohtiin näkyvät nyt sairaalan arjessa. Toiminnot ovat oikeissa paikoissa suhteessa toisiinsa, välimatkat ovat lyhyitä ja järjestelmien käyttö on yksinker- taista. Minun näkökulmastani myös laatutasoasiassa on onnistut- tu. On osattu suunnitella ja rakentaa. Muuntojoustavuus näkyy, aikataulussa pysyttiin kokonaisuudessaan ja häiriöitä sairaalan toiminnalle ei aiheutunut”, Pekkala summaa.
37Plaani 1 2023 Rakennuttaminen