Page 15 - Plaani 2 / 2023

projektiPlaani
Chappe on perustettu Raaseporin Tenholasta kotoisin olleen lääke- tieteen tohtorin ja geenitutkija Albert de la Chapellen aloitteesta. Noin 7 miljoonaa maksaneen rakennuksen on rakennuttanut ja rahoittanut Albert de la Chapelles Konststiftelse -säätiö.
Betoni- ja puurakenteisen Chappen on suunnitellut JKMM Arkkiteh- dit, joka voitti vuonna 2018 järjestyn arkkitehtuurikilpailun. Arkki- tehtuurin lähtökohtana on pääsuunnittelija Asmo Jaaksin mukaan ollut perinteisen kaksikerroksisen ja harjakattoisen kaupunkitalon moderni tulkinta. Julkisivujen tummaksi sävytetty kuusiparru- verhous liittää uudisrakennuksen tasapainoiseksi osaksi vanhaa kaupunkia. Museokokonaisuuteen kuuluvat olennaisesti korttelin muut historiallisesti arvokkaat rakennukset, Raaseporin museo, Pro Artibus säätiö ja Galleri Elverket sekä museopuutarha.
Chappessa avaria, muunneltavia näyttelytiloja on noin 700 neliötä kolmessa tasossa. Rakennuksen kokonaislaajuus on 1210 neliötä. Ylimmässä kerroksessa sijaitsevat korkeat päänäyttelysalit. Maantasossa aula ja monitoimitila avautuvat kadulle ja sisäpihalle. Alimman kerroksen maanalaisesta näyttelytilasta on yhteys Raase- porin museoon. Muuntojoustavat tilat mahdollistavat vaihtelevien näyttelyiden rakentamisen sekä tapahtumakäytön.
MALLINNUS AVASI RAKENNUKSEN GEOMETRIAA
Chappe tuli Granlundille syksyllä 2020 perinteisen tarjouskilpailun kautta.
”Jo tarjousvaiheessa tunnistimme, että kyseessä oli mielenkiintoi- nen projekti ja olimme tyytyväisiä päästessämme mukaan raken- nuksen suunnitteluryhmään. Vastasimme AV-suunnittelua lukuun ottamatta koko rakennuksen talotekniikan suunnittelusta”, kertoo kohteen sähkösuunnittelun projektipäällikkönä toiminut, Granlundin rakentamisen ja kiinteistökehityksen palvelut liiketoimintayksikön johtaja Topi Volama.
Sähkö- ja valaistusratkaisujen suunnittelulle annetut tavoitteet liittyivät rakennuksen näyttävään arkkitehtuuriin.
”Olen ollut mukana useissa suojeltujen arvorakennusten hank- keissa ja tässä kohteessa oli paljon samoja piirteitä. Tekniikan piti tietenkin olla nykyaikaista ja muuntojoustavaa, mutta tärkeintä oli saada se sovitettua ja istutettua osaksi arkkitehtuuria. Sitä kautta ratkottavaksi tuli paljon detaljiasioita, kuten yksittäisten sähköasen- nuskalusteiden upottamisia ja integrointeja - ehkä lainausmerkeissä tekniikan piilottamista.”
Chappen kaltaisessa rakennuksessa käyttäjä ei voi määritellä tar- kasti, millaisia tarpeita tilojen osalta eteen tulee esimerkiksi vuoden tai kahden päästä.
”Rakenteisiin integroidun tekniikan pitää taipua näihin tarpeisiin. Huomioimme niitä esimerkiksi erilaisilla lattiarasioilla ja seinäupo- tuksilla kiinteiden pisteiden osalta.”
Volaman mukaan rakennuksen arkkitehtuurin lisäksi tästä hank- keesta teki erityisen mielenkiintoisen ja osin haastavankin sen geometria.
”Korkoeroja on paljon, korkeita tiloja, kulkureittejä ja käytäviä, on hienoja rakenteellisia pintoja, puupalkistoa ja toisistaan poikkeavia seinälinjoja. Se että kyseessä oli tietomallinnushanke, oli oikeas- taan avain projektin onnistumiselle. Tietomallista oli hyvä tarkastella esimerkiksi kattojen kaltevuuskulmia.”
Museolle varattu tontti on pieni ja sähkö-, tele- ja turvasuunnitte- lussa piti huomioida uudisrakennuksen sovittaminen suojeltujen rakennusten muodostaman uniikin korttelin osaksi. Chappen alim-
man kerroksen maanalaisesta näyttelytilasta on yhteys Raaseporin museoon, jossa on esimerkiksi Helene Schjerfbeckin elämää ja taidetta esittelevä pysyvä näyttely. Museoiden turvajärjestelmiä tarkasteltiin kokonaisuutena.
”Teimme turvakonsultointia teknisen turvasuunnittelun lisäksi. Konsulttimme kävivät keskustelut käyttäjän ja tilaajan kanssa siitä, millaisia tavoitteita turvallisuudelle asetetaan. Kartoitimme, mitä kansainvälisiä normeja löytyy ja miten niihin tässä kohteessa vastataan. Suunnitelmien tarkastusta tehtiin sitten nämä asetetut tavoitteet huomioiden.”
(vas.) Chappen veistoksellinen muoto toimii Tammisaaren kaupungissa maamerkkinä. | Kuva: Kustaa Lahtinen
(alla) Chappen sisääntuloaulassa vieraita tervehtii Petri Vainion Spegling-teos, jossa on yli 35 000 ruostumattomasta teräkses- tä valmistettua lamellia. Kuten muissakin JKMM Arkkitehtien suunnittelemissa rakennuksissa taideteokset nivoutuvat osaksi arkkitehtuuria. | Kuva: Virpi Kumpulainen
15Plaani 2 2023 Tieto&Turva