Page 45 - Plaani 3 - 2021

ja -mahdollisuuksia on varmasti tulossa. Itseäni kiehtoo räätälöinti ja Product as a Service -liiketoimintamalli vähintäänkin ajatusjumppa- na. Miten fasilitoimme tämän kiertotalousmallin omassa toiminnas- samme, jäsenyritysten toiminnassa tai sähkönumerot.fi-palvelussa. Jos räätälöinti tulisi yleistymään muissakin tuoteryhmissä kuin valais- tuksessa, niin mitä se merkitsisi ja miten meidän tulisi tätä sähköistä kauppaa mahdollistaa ja tukea. Nämä uudet toimintamallit meidän pitää järjestönä pystyä hahmottamaan ja niihin valmistautumaan.”
SÄHKÖTEKNISEN KAUPAN TUOTTEIDEN HIILIJALANJÄLJILLÄ
Rakennusten vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen liittyvät teemat nousevat esiin sähköteknisten tuotteiden ja järjestelmien valinnassa yhä enemmän.
”Osa jäsenyrityksistämme kuulee vaatimuksia tuotteiden kierrätet- tävyys- ja hiilijalanjälkitiedosta omilta asiakkailtaan, osan rahoittajat tai osakkeenomistajat edellyttävät tietoa niistä. Vaikka vielä ei
ole kansainvälisiä normeja sille, miten sähköteknisten tuotteiden hiilijalanjälki lasketaan, me huolehdimme jo siitä, että Tuotetieto- standardissa ja jatkossa myös ETIM-standardissa olisi kenttä sille. Että heti kun laskenta onnistuu, kiinteistön sisältäminen tuotteiden muodostama hiilijalanjälki voidaan laskea.”
Sallamaari Muhonen toivoo kuitenkin, että rakennusten vähähii- lisyyslaskelmissa fokus olisi kokonaisuudessa, sillä suurin osa rakennusten hiilijalanjäljestä syntyy käytön aikana.
”Mitä vähemmän laitteita sitä pienempi hiilijalanjälki -ajatusmalli
ei toimi ilman, että mietitään, mikä on laitteiden vaikutus rakennuk- sen koko elinkaaren aikana. Kunnollisella kiinteistöautomaatiolla rakennuksen hiilidioksiditaakkaa voidaan keventää rakennuksen elinkaaren aikana kaikkein tehokkaimmin.”
STK on mukana EU:n Rakentamisen muovit Green Deal -sopimuk- sessa, jonka tavoitteena on vähentää rakentamisen kalvomuovien ja suojauksiin käytettävien kalvomuovien kulutusta, lisätä näiden muovilajien erilliskeräystä rakennushankkeissa, urakoissa ja raken- tamisen toimitusketjuissa sekä tehostaa kalvomuovien kierrätystä ja kierrätysmuovien käyttöä rakentamisessa.
”Tämänkaltaisessa vapaaehtoisessa toiminnassa jäsenyrityksemme haluavat olla mukana, ei pelkästään vastuullisuusviestinnän näkö- kulmasta, vaan ihan pakkauskustannusten vähentämisen vuoksi. Mitä fiksummin käytät pakkausmateriaalia, sitä kilpailukykyisempi tuotteen hinta on. Samalla STK:n eri kokoiset jäsenyritykset voivat kannustaa itseään – ja toisiaan – hyvien käytäntöjen mukaiseen tuotekehitykseen”, Muhonen toteaa.
TIEDOSTA UHAT JA PANOSTA VASTUULLISUUTEEN
Sallamaari Muhonen nostaa monipuoliselta uraltaan yhdeksi ammatilliseksi kohokohdaksi kriisiviestinnästä 2018 kirjoittamansa kirjan ”Somekohut ja mainekriisit”. Kirjan tarkoituksena on auttaa markkinointiviestinnän parissa työskenteleviä läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta vaativassa mediaympäristössä, innostaa yrityksiä kartoittamaan omia brändejä ja liiketoimintaa väijyvät riskit sekä valmistautumaan kohuihin liittyvään viestintään.
”Vastuullisuusteemat ovat tällä hetkellä pinnalla ja ainakin kuluttaja- asiakkaat osaavat niistä kysyä. Koska olen toiminut kriisiviestinnän parissa ja kirjoittanut siitä, niin toivoisin, että alan pienemmätkin fir- mat osaisivat nähdä matalalla roikkuvat uhat, joihin ei nyt ainakaan pitäisi kompastua vastuullisuuden saralla. STK:n jäsenyrityksissä, joilla on valmistusta, maahantuontia ja tukkukauppaa, joudutaan miettimään arvoketjuja. Mistä komponentit tulevat, kuka tuotteet on koonnut, millaisissa oloissa ja mistä vaikkapa kupari on kaivettu. Nämä ovat konkreettisia vastuullisuuden muotoja, mutta niiden
suunnitteluPlaani selvittäminen voi olla vaativaa, koska elämme globaalissa maail-
mantaloudessa.”
”Suunnittelutoimistoissa riskit voivat liittyä eettisyyteen liikesuhtei- den hoidossa, kilpailussa, rekrytoinneissa tai henkilöstön kohte- lussa. Se, mikä on ollut 10-15 vuotta sitten tuikitavallista, saattaa näyttää tosi huonolta tänään. Minkä tahansa toimialan haaste on pystyä tarkastelemaan omia toimintatapoja ja rutiineja aika ajoin ulkopuolisen silmin, sillä ihminen tottuu tiettyyn toimintakulttuuriin.”
Sallamaari Muhonen toteaa, että suunnittelualaa ja siinä sivussa säh- köteknistä kauppaakin saattaa jossain määrin rasittaa rakennusalan heikko imago esimerkiksi rekrytointihaasteissa tai mediahuomiossa.
”Uhriutuminen ei kannata, mietitään sen sijaan, kuinka voimme
itse parantaa tätä imagoa. Osallistutaan aktiivisesti keskusteluihin ja levitetään digitaalisen tuotetiedon ilosanomaa. Digitaalisuuden avulla koko rakennusala voi nostaa tuottavuuttaan ja läpinäkyvyyt- tään arvoketjuissa. Sen myötä on rahkeita parantaa tekemistään ja saada näkyväksi, mikäli joku falskaa tai vetää välistä tai kohtelee alihankkijoitaan huonosti. Sen, mikä tulee näkyväksi, voimme myös korjata. Aito kehitys on myös maineen parannuksen resepti.”
Sallamaari Muhosen mu- kaan sähkö- alan yhteisen ilmastomissi- on toteutta- minen luo ky- syntää ja sitä kautta uutta bisnestä.
45Plaani 3 2021 Valaistus