Page 46 - Plaani 3 - 2021

Kupari ja kupariromu
Suomessa virisi 1900-luvun alussa voimakas itsenäisyysaate, joka myös näkyi oman tuotannon ja tekniikan kehittämisessä. Tuohon aikaan metallurgian ja geologian puolella vaikutti kolme nuorta tutkijaa: Eero Mäkinen, Pentti Eskola ja Väinö Sihvonen. Heillä oli käsitys kotimaisen kaivosteollisuuden ja metallijalostuksen mahdollisuuksista. Tavoitteena oli kehittää jalostusketju malmista jalostetuiksi tuotteiksi. Jalostusastetta nostamalla saatiin varoja ja työpaikkoja Suomeen. Näiden nuorten tutkijoiden ansiosta Suomesta tuli kaivosalan ja metallijalostuksen yksi kärkimaista.
Teksti: Heikki Marttila
Eero Mäkinen oli perustetun Outokumpu Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 1921 vuoteen 1953. Hän näki jo 30-luvulla, että mahdolli- sen suursodan aikana Suomen tulee olla omavarainen mm. kuparin osalta. Tärkeitä tuossa omavaraisuudessa olivat kaivosten lisäksi vuonna 1936 perustettu Imatran kuparitehdas ja 1940/1941 valmis- tunut Porin metallitehdas.
Kuparin, nikkelin ja joidenkin muiden metallien ja raaka- aineiden kaupankäynnin avulla Suomi selvisi paremmin sodan ajan poikkeusolosuhteista.
OUTOKUMMUN KAIVOK- SISTA JA TUOTANTOLAI- TOKSISTA
Outokummun kaivos oli kupa- rin tuotantomääriltään suurin ja siten merkittävin. Sieltä saatiin kuparia, rautaa ja rik- kiä. Rikkiä käytettiin selluloo- san tuotannossa, lannoitteisiin sekä räjähteisiin.
Kaivosten ja rikastamon lisäksi Outokummussa sijaitsi kupa- ritehdas. Tämä tehdas toimi vuoteen 1929 saakka. Kupari- tehtaan lakkauttamisen jälkeen päätuote oli rikaste, jota vietiin voittopuolisesti Saksaan.
Uuden kuparitehtaan suun-
nittelu aloitettiin jo vuonna
1929 ja vastatuulessakin ollut
projekti käynnistyi vuonna 1933. Sähkön saanti ratkaisi kuparin jalostusmenetelmän ja sulaton perustamispaikan. Imatrankoskelta saatiin edullista sähköä, joten kuparisulaton valmistusmenetelmäk- si tuli sähkömetallurgia ja tehtaan sijoituspaikaksi Imatra. Sinne
rakennettiin kupari- ja rikkidioksiditehtaat, jotka saatiin käyntiin vuoden 1936 aikana. Imatran ympäristön selluloosatehtaat pystyi- vät käyttämään nestemäistä rikkidioksidia, jota tuli kuparisulaton yhteydessä olevasta rikkidioksiditehtaasta.
SUOMEN KAAPELITEHDAS JA KUPARI
Kuparista ei voi kertoa ilman, että kerrotaan Suomen Kaa- pelitehtaasta. Sen edeltäjän, Suomen Punomotehdas Oy:n perustamiskirjat jätettiin viran- omaisille kesäkuun 1. päivänä 1912. Tehtaan tarkoitukse-
na oli valmistaa eristettyjä sähköjohtoja valaistustarkoi- tuksiin. Kuten monella uudella alalla, niin Punomotehtaalla oli tuotannollisia ja taloudellisia haasteita. Tästä seuraukse- na, kesällä 1916 Oy Gottfr. Strömberg Ab otti haltuunsa Suomen Punomotehtaan ko- neet, varaston ja sitoumukset.
Tammikuun 18. päivänä 1917 perustetiin Aktiebolaget Finlands Industrikontor – Suomen Teollisuuskonttori Osakeyhtiö, jonka osakkaina olivat käytännössä Suo-
men koko suurteollisuus ja huomattavat rahalaitokset. Teollisuuskonttorin ja Ström- bergin yhteistyönä perustet-
tiin alkusyksystä 1917 Finska Kabelfabriken Aktiebolaget – Suomen Kaapelitehdas Osakeyhtiö.
Suomen Punomotehtaan alkuaikana tehtaan tarvitsema kupari tuo-
46Plaani 3 2021 Valaistus